7.9.2020 Tarinat

Miten parantaa mahdollisuuksia saada työpaikka?

Miksi toisia työpaikkoja haetaan suunnattoman paljon, kun taas toisiin tehtäviin kohdistuu maltillisempi kysyntä? Vastaus on työnantajamielikuvan houkuttelevuusaste.

Työnantajamielikuvan houkuttelevuusasteen yhtälö on seuraava:

Työnantajamielikuvan houkuttelevuusaste = toimialakuva x yritysimagon vetovoima x työtehtävän houkuttelevuus

Näiden kolmen tekijän kerrannaisvaikutus määrittelee, kuinka paljon hakemuksia tiettyyn työtehtävään kohdistuu. Otetaan esimerkki. Ajatellaan peliyhtiö Supercellia työnantajana.

Peliteollisuus on mitä vetovoimaisin toimiala. Se on ohittanut elokuvateollisuuden jo kauan aikaa sitten ja kasvunäkymille ei näy rajoja. Ala houkuttelee nuoria huippuosaajia kaikkialta maailmasta. Kolme plussaa. Supercell on alansa suunnäyttäjä, lippulaiva ja uskomaton menestystarina, maailman mittakaavassakin. Kolme plussaa. Luovan suunnittelijan, graafikon, peliarkkitehdin ja koodaajan työt ovat tässä ajassa erittäin haluttuja hommia. Kolme plussaa.

Nämä kolme tekijää, ja niistä kaikista kolme plussaa, ovat varmistaneet sen, että hakemuksia satelee yritykseen todennäköisesti nopeampaan tahtiin kuin niitä ennätetään edes lukea. Näin ollen ennuste avoimella hakemuksella kisaamiselle ovat varsin heikot.

Miten sitten parantaa mahdollisuuksia työnhaun suuntaamisella?

Työmarkkinat – aivan kuten melkein kaikki muukin – on loppujen lopuksi ”muotibisnestä”. Peliteollisuus on muotia tänä päivänä, mutta monet muut alat ovat poissa muodista. Jotkut väliaikaisesti, kun taas toiset lähes pysyvästi. Jostain syystä monet yhteiskunnan kannalta aivan välttämättömät alat ovat jatkuvasti poissa muodista, esimerkiksi huolto, metalli, siivous, leipomot. Monet välttämättömät alat eivät onnistu houkuttelemaan nuoria alalle suurin joukoin, eivätkä vanhemmatkaan pidä näitä aloja erityisen kiinnostavina. Tämä houkuttelevuuden aikaansaaminen on liitojen tehtävä, mutta mahdollinen muutos on sangen hidas.

Niin ikään Suomi on täynnä kunniakkaita ja hienoja yrityksiä, joista ”kukaan ei ole kuullut mitään” – paitsi muutamat tyytyväiset asiakkaat. Pienen joukon arvostama yritys ei välity suurelle yleisölle vetovoimaisena työnantajamielikuvana. Kun tuntematon toimija epämuodikkaalta alalta havittelee huippuosaajia, saa itse työtehtävä näyttää ja kuulostaa sitäkin houkuttelevammalta. Titteleillä pelataan. Amerikkalaisen sanonnan mukaan armeijaa ei johtaa ilman mitaleja.

Mitäpä jos yrittäisit parantaa mahdollisuuksiasi haketumalla vähemmän muodikkaammalle alalle ja kunnialliseen yritykseen, josta vain harva on kuullut? Se kasvattaisi tilastollisia todennäköisyyksiä. Vaikka itse työ ei olisi unelmien täyttymys, kannattaa muistaa, että puuhun kiivetään juuren kautta, ja mahdollisuudet avautuvat usein ensimmäisenä niille, jotka ovat jo valmiiksi pelipaikoilla.

Manne Pyykkö
Ammatinvalintapsykologi

Tarinat