Täsmästi töihin

Työkyvyn tukeminen on kokenut viime vuosina arvonnousun. Yhä enemmän eri organisaatioissa puhutaan työkyvyn johtamisesta, monimuotoisuudesta sekä terveyttä, jaksamista ja ylipäätään työhyvinvointia tukevista keinoista. Julkinen keskustelu muokkaa myös sanoja ja käsitteitä ajan henkeen sopivammaksi. Osatyökykyisestä on tullut täsmätyökykyinen, joka kuvaakin paremmin tilannetta. Tekijä osaa rajoitteistaan huolimatta kokonaisuudessaan kaiken työn, ei vain osaa siitä. Hänellä on työkyvylle sopiva täsmätyö.

Työtä tehdäkseen ei tarvitse olla täysin terve

Meillä kaikilla työkyky vaihtelee elämän eri vaiheissa. Terveyteen liittyvät rajoitteet voivat olla tilapäisiä tai pysyviä. Työtä tehdäkseen ei tarvitse olla täysin terve. Vatesin mukaan Suomessa on noin 300 000 täsmätyökykyistä jatkuvasti töissä. Pitkältä sairauslomalta voidaan palata onnistuneesti takaisin töihin. Alanvaihtaja hakeutuu työkyvylleen sopivaan uuteen työhön tai koulutukseen. Oleellista on se, että tekijän yksilölliset edellytykset ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa.

Työkyvyn aleneman syyt ovat usein moninaiset. Taustalla voi olla psyykkinen tai fyysinen sairaus, osaamisen puute, päihde- ja elämänhallintaongelma, työuupumus, kuormittuminen tai muu vaikea elämäntilanne.

”Pitkältä sairauslomalta voidaan palata onnistuneesti takaisin töihin. Alanvaihtaja hakeutuu työkyvylleen sopivaan uuteen työhön tai koulutukseen.”

Työkyvyn tuen polut ovat erilaisia riippuen henkilöstä ja hänen elämäntilanteestaan ja oikeudestaan eri palveluihin. Työeläkeyhtiöiden palveluja voivat käyttää niihin oikeutetut henkilöt, joilla täyttyvät ammatillisen kuntoutuksen kriteerit. Olipa kyseessä työeläkeyhtiön ammatillisessa kuntoutuksessa oleva kuntoutuja tai TE-toimiston valmennuksessa palveluntuottajalla oleva täsmätyökykyinen työnhakija, tavoite on silti sama: millainen on omalle työkyvylle, osaamiselle ja mielenkiinnon kohteille sopiva työ ja mistä se löytyy?

Töihin kykenevän ei pidä jäädä työelämän ulkopuolelle

Työmarkkinoilla on samaan aikaan paljon työttömiä työnhakijoita ja toisaalta alakohtaisesti pulaa osaavista tekijöistä. Vaikutelma on, että kaikki kynnelle kykenevät halutaan töihin opiskelijasta eläkeläiseen, jotta työllisyysaste saadaan nousemaan ja hyvinvointivaltion palvelut turvattua tulevaisuudessa. Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 täsmätyökykyistä, jotka haluaisivat päästä täsmästi töihin. Yhteiskunnallamme tuskin lienee varaa jättää heidän potentiaaliaan käyttämättä työmarkkinoilla.

”Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 täsmätyökykyistä, jotka haluaisivat päästä täsmästi töihin.”

Työmarkkinoiden osaamis- ja tehokkuusvaatimukset voivat olla este täsmätyökykyisten työllistymiselle. Kyse voi olla myös ennakkoasenteista tai pelkästä tiedon puutteesta koskien täsmätyökykyisen rekrytointia, perehdytystä ja käytettävissä olevia tukipalveluita. Taloussuhdanteilla on vaikutuksensa työnantajan mahdollisuuteen palkata työntekijä.

Kenenkään töihin kykenevän ei pidä olla työmarkkinoiden marginaalissa. Keinoja löytyy tukea työllistymistä. Täsmätyökykyisiin työnhakijoihin liittyen erittäin keskeistä ovat keskustelut työnantajan kanssa työntekijän osaamisesta ja vahvuuksista ja esimerkiksi työtehtävien muokkauksesta ja työssä tarvittavasta tuesta. Voimme yhteistyöllä madaltaa rekrytoinnin kynnystä ja luoda konkreettisia onnistumisen kokemuksia kaikille osapuolille.

Marja Ottavainen
Uravalmentaja

Kirjoittaja työskentelee uravalmentajana Eezy Työllisyyspalveluissa ja tekee ammatillista kuntoutusta työeläkevakuutusyhtiöille.